Tuntuu, että tämä talvi riepoo mieltäni enemmän kuin mikään muu muistamani talvi. Kun pari päivää sitten ajelin ystäväni luota Sundomista kotiin illalla, kaupungin kadut olivat kuin perunapelto. Ajattelin, että eikö tämä koskaan lopu. Vastaus on ei, se ei lopu ainakaan vielä. Eilen satoi taas lunta niin paljon ja mikä tuuli. Oli keskiviikko ja ajattelin, että HelmiSatamaan ei taatusti tule yhtään asiakasta. Mutta olin väärässä. Oli ihana huomata, että vaikka sää oli hirvittävä asiakkaat uskollisesti tulivat. Mukana oli vielä paljon uusia asiakkaita, jotka eivät aikaisemmin olleet käyneet. Hatun nosto heille :)
Hiihtoloma alkaa olla lopuillaan ja mitä olen tehnyt lasten kanssa? Noh, enpä oikeastaan mitään. Olen tehnyt pakolliset työt, sitä ja tätä. Omaatuntoani kaihertaa, vaikka toisaalta asioillahan on aina monta puolta.
Olen tehnyt muutamia helmitilauksia maailmalta. Nyt sitten jännitetään koska mahdan saada tilaamani tuotteet, kun Suomessa lakkoillaan.
Kevättä odotellessa on hyvä tehdä suunnitelmia ja lupauksia. Taidan siirtyä miettimään omia lupauksiani ja niiden toteuttamista käytännössä.
Palailen sitten taas........
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti