3 päivää, 4 yötä

Aika käy vähiin, hommat eivät. Ikkuna on somistettu ja teippaukset kohdillaan. Kamera seilaa aina väärässä satamassa, joten kuva on vielä ottamatta. Purkit ja purnukat ovat löytäneet suurimaksi osaksi oikeille paikoille ja jalka jakaantuu. Tosin vielä on paljon laittamatta. Ehkä tähän aikaa vuodesta ei voi yhtyä Mambaan, "vielä on kesää jäljellä, vielä on kauniita päiviä ..." mutta vielä on päiviä jäljellä, vielä on pitkiä öitä, vaan vähiin käy. Ehkä se kamerakin löytyy ja saadaan muutama kuva otettua.

Näyteikkuna pähkäilyä

Tämän päivän pääjuttuna uudessa paikassa on ollut näyteikkunan pähkäily. Vaikka tarkoitus oli tehdä selkeä ja yksinkertainen ikkuna, niin se ei tunnu omalta. Selkeys ja modernihan eivät ole tyypillistä HelmiSatamalle, täytyy rönsyillä. Ripaus lämpöä ja ehkä vähän Intiaakin, ainakin väreissä. Laitan tähän kuvan sitten kun ikkuna on todellisuudessa valmis. Ehkä ikkuna on valmiina jotain ihan muuta.

Muuttamisen iloa ja riemua

Tänään olen aamusta asti ollut uudessa toimipaikassa......tekemässä jotain. Tuntuu siltä, että miten aika voi edetä niin nopeasti ja valmista tulee hitaasti. Toisaalta, ehkä nyt on tullut tehtyä niitä "näkymättömiä" pakollisia hommia ja huomenna pääsee itse asiaan, ainakin hetkeksi. Huomasin eilen, että syysloma on tosiaan tällä viikolla. Olin jotenkin ajatellut ottavani hieman lisäaikaa ja siirtänyt syysloman ensi viikoksi. Liike pitäisi siis avata noin puolentoista viikon kuluttua, KÄÄK. Ja se näyteikkuna.....onneksi on ystäviä, jotka ovat luvanneet hoitaa sitä asiaa.

Ilta vierähti koulutustilaisuudessa. Pää on niin täynnä asioita ja ajatuksia ristiin rastiin, että ei perässä meinaa pysyä. Täytyy odottaa, kyllä ne ajatukset sieltä häviävät ja tasaantuvat. Jäisi kuitenkin jotain oleellista jäljelle, helmet ja timantithat ovat ikuisia.

Syyskuu ei syyskuun kyy

Syyskuussa on tapahtunut paljon. Lähdettiin ensimmäisille messuille Helsinkiin ja yhtä rankkaahan se oli, kuin aina aikaisemminkin. Kuinka kaikki laitetaankaan esille, laita, purkaa, rakenna. Nälkä ja väsymys painaa ja lopusta ei ole tietoakaan. Onneksi kaikki kuitenkin saatiin taas valmiiksi, niinkuin jokaisilla messuilla aina ennekin. Eipä siinä paljon vaihtoehtoja ole. Rakentamisen jälkeen oli aika palkita itsensä menemällä intialaiseen ravintolaan syömään. Messut menivät kaiken kaikkiaan hyvin ja oli aika palata takaisin Vaasaan.

Seuraavaksi alkoi liiketilarumba. Yksi sunnuntai vierähti Ikeassa, yli 5 tuntia on todellinen ennätys Ikeassa ololle. Hankinnat ovat onnellisesti suoritettu ja kaikki mööbelit kasaamatta, mutta eiköhän sekin asia jossain vaiheessa hoidu.

Syyskuussa tuli kuunneltua ensimmäisen kerran Lauri Tähkän Syyskuun kyy. Se jotenkin tuli mieleen kuun kirjoittaa näitä syyskuun tapahtumia. Tähkä vai Elonkerjuu, se jääköön salaisuudeksi.  Syyskuuhun mahtuu myös toiset messut. Seinäjoen kolmipäiväiset käsityömessut. Sitten olikin aikaa palautua muutama päivä ennen lokakuun alun messuja. Lokakuun tapahtumista sitten myöhemmin lisää. Mielenkiintoiselta kuulta sekin vaikuttaa.